Opiskelijoiden liikunta

Hei,

Syksyn liikuntailtapäivä on takana päin, joka meni erittäin hienosti. Opiskelijoiden osallistuminen liikuntailtapäivän liikuntalajeihin oli aktiivista ja liikuntailtapäivän illan bileisiin Nightiin osallistui noin 1 300 henkilöä. Liikuntailtapäivän tarkoituksena on kannustaa toisaalta opiskelijoita kokeilemaan uutta lajia tai tutustumaan paikalliseen liikuntapaikkaan, toisaalta tuoda urheiluhenkeä turnausmuotoisesti joukkuelajeissa. Syksyn liikuntailtapäivässä jalkapallon kilpasarjaan osallistuivat 8 kovatasoista joukkuetta sekä rentosarjaan 12 innokasta joukkuetta.

Opiskelijoille on tarjottava kattavat liikuntamahdollisuudet opiskelujen ajaksi. Tämä on tärkeää opiskelijoiden henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ja terveyden turvaamiseksi. Liikkuminen tuo jaksamista opiskeluun ja pitää motivaatiota yllä. Itsekin on muistettava, että myös kiireiden keskellä on erittäin tärkeää pitää säännöllinen liikkuminen yllä. Liikunnasta ei pidä tingiä!

Opiskelijoiden liikunnassa on hyvin tärkeää ottaa huomioon erilaiset liikkujat. Toisaalta on kannustettava liikuntaa harrastamattomia kokeilemaan uusia liikuntalajeja, toisaalta turvattava liikuntaa harrastavien liikuntamahdollisuudet. Toki huippu-urheilijoidenkin asema on turvattava, jotta he pystyvät yhteensovittamaan urheilun ja opiskelun.

Tulevassa Itä-Suomen Yliopistossa on tarkoitus kehittää opiskelijoiden liikuntapalveluja. Monessa yliopistokaupungissa yliopisto on vastuussa opiskelijoiden liikuntapalveluista, mikä on mielestäni hyvä asia, koska ylioppilaskunnalla yksin ei ole resursseja liikuntapalvelujen kattavan järjestelmän luomiseen. Joensuussa ylioppilaskunta on vastuussa opiskelijoiden liikuntapalveluista.

Opiskelijoiden liikuntapalvelut on koottava yhteen, jotta uudet opiskelijat löytävät helposti liikunnan tarjonnan opiskelupaikkakunnalla, mikä edesauttaa opiskelijoita luonnollisesti liikkumaan. Opiskelijoille suunnatut nettisivut, josta löytyy liikuntapaikat ja -mahdollisuudet opiskelija-alennuksineen, on ehdottomasti tarpeen. Kattava liikuntatarjonta kannustaa erilaisia ihmisiä liikkumaan, samoin useat salivuorot ovat tärkeitä säännölliselle liikunnalle.

Joensuussa on tarkoituksenmukaista kehittää samaan aikaan sekä yliopisto-opiskelijoiden että amk-opiskelijoiden liikuntapalveluja. Tällöin saadaan synergiaetuja, sillä kyseessä on suurempi opiskelijamäärä. Itä-Suomen Yliopistoon ja POKA:n pitäisi saada käyttöön liikuntapassi, joka kokoaisi liikuntapalvelut yhteen opiskelijoiden helposti saataville. Liikuntapassi oikeuttaisi kaikille liikuntatarran haltijoille sovitut liikuntapalvelut rajattomasti käyttöön. Liikuntatarralla olisi lukukaudella tietty pieni maksu opiskelijalle.

Liikuntapalvelujen kehittämisessä on tärkeää tuoda uusia, innovatiivisia ideoita, eikä pysyä vanhassa ja tehdä asioita samalla tavalla kuin ennenkin. Toki hyväksi koetut käytännöt on säilytettävä, mutta samalla on annettava tilaa liikuntapalvelun kehittämiselle ja uusille ehdotuksille.


Maria Röykkä

Ylioppilaskunnalle uusi puheenjohtaja

Joensuun Yliopiston Ylioppilaskunnan edustajisto äänesti epäluottamuslauseen hallituksen puheenjohtaja Markus Kytölälle 8.4.2009. Luottamuskysymys hyväksyttiin tiukan äänetyksen päätteeksi äänin 13-16.

Luottamuskysymyksessä oli kysymys puheenjohtajan kuulumisesta rasistisena
suljettuun Facebook-ryhmään. Edustajisto painotti facebook-ryhmään liittymisestä seuranneen kohun negatiivista vaikutusta ylioppilaskunnan maineeseen. Kytölän toiminta puheenjohtajana sai kiitosta, mutta negatiivinen julkisuuskuva nähtiin riittävän painavana syynä epäluottamuslauseen antamiselle. Edustajiston mukaan Kytölä ei enää nauttinut edustajiston luottamusta.

Epäluottamuslauseen myötä koko hallitus vapautettiin tehtävistään. Uusi hallitus valittiin saman kokouksen aikana. Hallituksen kokoonpano on lähes sama kuin aiemmin, mutta hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Perttu Koistinen (oik.) ja hallitusta täydentämään valittiin Hannu Tiusanen (kesk.). Ylioppilaskunnan hallitus on siis nyt yhdeksän henkinen. Koistinen toimi viime vuonna ylioppilaskunna hallituksen kulttuuri- ja kansainvälisyysvastaavana. Koistinen on myös Joensuun Opiskelevien Porvareiden puheenjohtaja. Hannu Tiusanen vaikuttaa ylioppilaskunnan lisäksi muun muassa Joensuun Keskustaopiskelijoiden hallituksessa.

JoYY - Syrjinnästä vapaa ylioppilaskunta

Hei kaikki!

Hallitus päätti kuluneella viikolla, että JoYY julistautuu syrjinnästä vapaaksi ylioppilaskunnaksi. Yhdenvertaisuus.fi- sivustolta löytyvä ”syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastainen tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot ja työyhteisöt tuovat julki sitoutumisensa syrjimättömyyden periaatteeseen” on ehdottomasti meidänkin asia. Tässä linkki sivuille, lue lisää: http://www.yhdenvertaisuus.fi/suomi/syrjinnasta_vapaa_alue/

Koko hallitus oli yksimielisesti sitä mieltä, että ylioppilaskunta voi tässä asiassa toimia suunnannäyttäjänä ja korostaa syrjinnän esiintyvän monessa muodossa, eikä niistä mitään tule hyväksyä. Paitsi suoranaisen, aktiivisen syrjinnän vastustamisena, asia tulisi käsittää myös laajemmin: Jokapäiväisenä erilaisuuden ymmärtämisenä, moniarvoisuuden vaalimisena, avoimuutena, kaikkien mukaan ottamisena ja mm. toistemme auttamisena.

Saamme toivottavasti vielä tämän kuun aikana toimistolle virallisen SYRJINNÄSTÄ VAPAA ALUE- kyltin, joka tulee näkymään kaikille toimistolla vieraileville ihmisille.


Markus Kytölä
Hallituksen puheenjohtaja

Terveisiä Hanasaaresta!

Vietin viime viikolla kaksi päivää Espoon Hanasaaressa kansainvälisen koulutuspolitiikan parissa, kun edustin JoYY:ta hallituksen varapuheenjohtajan ominaisuudessa Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen järjestämässä seminaarissa 10.-11.3. Paikalla oli Suomen ja Ruotsin ylioppilaskuntien ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden edustajia. Seminaari järjestettiin Suomen Ruotsista irtautumisen 200.juhlavuoden kunniaksi.

Seminaarin teema oli ”Yhdessä kohti opiskelijan parempaa tulevaisuutta”. Punaisena lankana kulki korkeakoulujen kansainvälistyminen. Teemaa käsiteltiin ensimmäisenä päivänä luennoilla ja toisena päivänä työryhmätyöskentelyssä. Ensimmäisen päivän luennot oli mahdollista kuunnella suomeksi tai ruotsiksi simultaanitulkkauksella. Päivän aloitti opetusministeri Henna Virkkunen kertomalla yliopistolakiuudistuksesta ja korkeakoulutuksen kansainvälistymisestä. Virkkusen poistuttua aiheesta jatkoi naapurimaamme osalta Ruotsin koulutusvaliokunnan varapuheenjohtaja Marie Granlund. Aiheesta syntyi runsaasti keskustelua, ja siksi olikin harmi, ettei ministeri Virkkunen pystynyt jäämään vastaamaan useisiin hänelle osoitettuihin kysymyksiin. Granlundin jälkeen professori Dan Branström luennoi Suomen ja Ruotsin tutkimusyhteistyöstä, jonka merkitys tulee korkeakoulujen kansainvälistymisen myötä lisääntymään. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää jatkoi korkeakoulutuksen yhdenvertaisuudesta. Hän painotti muunmuassa maahanmuuttajien kotouttamisprosessin tärkeyttä, jotta maahanmuuttajillakin olisi aidot mahdollisuudet korkeakoulutukseen. Päivän päätti European Students' Unionin (ESU) puheenjohtaja Ligia Deca kertomalla Euroopan unionin koulutuspolitiikasta ja Euroopan laajuisesta opiskelijoiden edunvalvonnasta.

Tärkeimpänä päivän antina pidän huomiota siitä, että Suomen ja Ruotsin koulutusjärjestelmien yhteneväisyyden vuoksi maiden on luontevaa pitää yhtä, kun Euroopan unionin koulutuspolitiikkaa muotoillaan ja toteutetaan. Järjestelmässämme on paljon hienoja asioita, joiden emme halua hautautuvan koulutuksen kansainvälisen yhdentymisen alle. Esimerkiksi maksuton koulutus on yhteinen periaate, josta opiskelijakunnat eivät ole valmiita luopumaan. Lisäksi paljon keskustelua synnytti Ruotsin hallituksen esitys poistaa ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys. SFS:n (Svenska Förenade Studentkåren) puheenjohtaja Stefan Björk oli kriittinen uudistusta kohtaan, koska huolimatta valtion lupauksesta rahoittaa osan ylioppilaskuntien toiminnasta, ei toiminnan jatkuvuudesta olisi takuita. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyys on vapaaehtoinen.

Toisena päivänä työskentelimme neljässä eri työryhmässä: Euroopan parlamentin päätöksentekoon vaikuttaminen, opiskelijajärjestöjen institutionaalinen kehittäminen (automaatiojäsenyys), korkeakoulutuksen kansainvälistyminen sekä korkeakoulutuksen yhdenvertaisuus ja opiskelijoiden hyvinvointi. Omassa työryhmässäni, koulutuksen yhdenvertaisuus ja opiskelijoiden hyvinvointi, vertailtiin päääasiassa Suomen ja Ruotsin opintososiaalisia etuuksia ja tasa-arvon toteutumista korkeakouluihin pyrkiessä. Ylipäätään seminaarin parasta antia oli ehdottomasti opiskelijatoimijoiden dialogi, yhteistyö ja toisilta oppiminen. Lisäksi täytyy sanoa vielä ekstrakiitos Hanasaaren hotellin keittiön antimille – Bravo!

Terveisin,

Taru Anttonen

Lisää sopo-kuulumisia

Heipähei!

Kuten Kaisu jo kirjoittikin, alkuvuosi on käynnistynyt aktiivisesti sopo-rintamalla. Omat vastuualueeni sopo-sektorilla ovat opiskelijoiden toimeentulo, asuminen, kunta-asiat sekä tuutorointi, joten bloggaamiseni tulee koskemaan lähinnä näitä. Kaisun vastuualueet ovat puolestaan opiskelijoiden terveydenhuolto, ruoka-asiat sekä tasa-arvo.

Yleisesti sopo-asioita on käyty siis läpi SYL:n avausseminaarissa 2.-3.2. sekä itäsuomalaisittain Uusi Uljas ISYY-seminaarissa 20.-21.2. kuopiolaisten kanssa. SYL:n avausseminaarissa perehdytyttiin ajankohtaisiin sopo-sektorin asioihin ja vaihdettiin kuulumisia ylioppilaskuntien kesken, ja ISYY-seminaarissa keskityttiin oman sektorin asioihin kahden yhdistyvän ylioppilaskunnan kannalta.

Tärkeä (ja vaikea) kysymys sopo-sektorilla on tuutoroinnin järjestäminen Itä-Suomen yliopistossa. Joensuun ja Kuopion tuutorointimallit eroavat huomattavasti toisistaan, mutta yhteinen sävel kaikkien toimijoiden kesken tulisi silti löytää. Joensuussa tuutorointi on ollut yliopiston vastuulla, kun Kuopiossa siitä on vastannut ylioppilaskunta. Kuopion mallia on esitetty siirrettävän myös Itä-Suomen yliopistoon, koska Joensuussa tuutorointi on ollut oppiainekohtaisesti eriytyneenä tasoltaan hyvin vaihtelevaa. Lopullisia päätöksiä tuutoroinnin järjestämisestä ei ole vielä tehty, vaan nyt kartoitetaan tuutoroinnin tilannetta sekä Kuopiossa ja Joensuussa, että saataisiin tietoa liikkumaan kampukselta toiselle.

Valtakunnallisesti sopo-sektorilla on käynnissä suuria muutoksia: opiskelijan toimeentuloon on tiedossa uudistuksia jopa kahden eri ministeriön suunnalta. Sosiaaliturvaa uudistava SATA-komitea julkaisi mietintönsä tammikuun lopulla. Vaikka opintotuki kuuluu opetusministeriön toimialaan ja on näin rajattu SATA-komitean työn ulkopuolelle, on komitean mietinnössä muutamia suoraan opiskelijoita koskevia asioita. Mietinnössä luvataan selvittää opintotuen ja sairaspäivärahan yhteensovittamista, mikä on todella tervetullut korjaus jo kauan tiedossa olleeseen epäkohtaan. SYL kiittikin kannanotossaan SATA-komiteaa tärkeästä linjauksesta. Lisäksi SATA-komitea aikoo selkeyttää ja yhtenäistää asumistukijärjestelmää, mikä koskettaa myös opiskelijoita. SATA-komitea linjaa myös, että perheellisten opiskelijoiden asemaa parannetaan, jotta työ- perhe-elämä ja opiskelu olisi mahdollista yhdistää helpommin. Opetusministeriö onkin asettanut viime vuonna työryhmän selvittämään perheellisten opiskelijoiden asemaa. On mahdollista, että työryhmä tulee esittämään opintotukeen huoltajakorotusta, kun työ saadaan päätökseen huhtikuussa 2009. Huoltajakorotus poistettiin opintotuesta 1990-luvun lamaleikkausten aikaan, eikä sitä ole sen jälkeen lisätty takaisin.

Opetusministeriössä ollaan havahduttu myös opintotuen kehittämiseen. Ministeriön tuoreen tiedotteen (2.3.) mukaan opintotukea tullaan uudistamaan sellaiseksi, että se kannustaisi opiskelijoita päätoimiseen opiskelun. Jäämme odottamaan, mitä opintotuen uudistus käytännössä tulee olemaan. Opiskelijan toimeentulo on joka tapauksessa suurten muutosten alla – näyttäisi siltä, että positiivisten muutosten.

Taru Anttonen

Sopo-kuulumisia

Alkuvuosi sosiaalipoliittisessa toiminnassa on lähtenyt monipuolisesti käyntiin. Ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen jaosto on kokoontunut kaksi kertaa ja kokouksissa on pääasiassa suunniteltu tulevan vuoden tapahtumia. Helmikuun kokouksessa oli vieraana pari nuorta kaupungin valtuuston päättäjää kertomassa omista luottamustehtävistään ja yleisesti Joensuun kaupungin asioista. Maaliskuun kokous pidetään yhteisesti koulutuspoliittisen jaoston kanssa 24. päivä ja silloin vieraaksi saamme Amica-ravintolan henkilökuntaa. Tervetuloa kaikki mukaan kuuntelemaan asiaa yliopistoruuasta ja – ruokalasta! :)

Viime syksynä sopo-jaosto aloitti alkoholittomien hengailuiltojen järjestämisen ja samaa jatketaan myös vuonna 2009. Alkoholittomia hengailuiltoja järjestetään kerran kuukaudessa yhteistyössä Joensuun evankelisluterilaisen seurakunnan kanssa. Hengailuillat ovat avoimia aivan kaikille! Hengailuiltojen tarkoituksena on tarjota opiskelijoille tila, pientä syötävää ja mahdollisesti jotain tekemistä, jonka ääressä tavataan uusia ihmisiä ja ollaan vaan ja vietetään iltaa. Tänä vuonna hengailuiltoja on pidetty kaksi kappaletta. Tammikuussa pelailtiin lautapelejä ja helmikuussa vietettiin laskiaisiltaa, eli laskettiin mäkeä ja lopuksi tultiin Ylioppilaskunnan tiloihin saunomaan, syömään laskiaispullia ja juomaan kuumaa kaakaota. Seuraava hengailuilta pidetään 16.3. jolloin teemana on pääsiäinen. Paikalla on oppilaitospastori Tiina Tarnanen sekä Joensuun ortodoksisen seurakunnan pappi Iivo Suvanto.

Alkuvuodesta Ylioppilaskunnan hallitus kävi SYL:n avausseminaarissa Kiljavalla, jossa tuli myös paljon sopo-puolen asiaa. Kaksipäiväisessä tapahtumassa yksi tärkeimmistä puheenaiheista oli YTHS:n rahoitus; kuinka YTHS:n toiminta sopeutetaan järkevällä tavalla? Tutkintorakenteen uudistus vei YTHS:ltä asiakkaita, joten nyt mietitään joudutaanko YTHS:llä karsimaan resursseista ja kuinka se tapahtuu. Joensuussa tilanne ei ole paha, mutta keskustelua täälläkin on YTHS:n päässä käyty. Asiasta keskustellaan valtakunnallisesti ja paikallisesti koko kevät. Ylioppilaskunnille SYL järjestää oman YTHS-kyselytunnin ensiviikolla 12.3. ja myös huhtikuun SYL:n tapaamisessa asiasta keskustellaan varmasti paljon.

Muutamia tapahtumia, joissa sopo-sektori on tänä keväänä mukana: 18. päivä maaliskuuta vietetään Carelialla järjestöpäivää, jossa sopojaosto on tavattavissa. Huhtikuun 7. päivä järjestetään kevään sopo-päivä, johon on tulossa paljon hyvinvointiin liittyvää asiaa. Tervetuloa keskustelemaan ja kuuntelemaan opiskelijan hyvinvoinnista! Uusia ideoita, toiveita ja ajatuksia otetaan muutenkin vastaan sopo-asioihin liittyen. :)

Terveisin

Sopo-vastaava Kaisu

Kuulumisia kehy-tapaamisesta

Eilen oli vuoden ensimmäinen SYL:n kehitysyhteistyötapaaminen. Kehitysyhteistyö on jo pitkään ollut yksi SYL:n toiminta-alueista. Ylioppilasliike on tehnyt kehitysyhteistyötä jopa pidempään kuin Suomen valtio.

Päivä aloitettiin miettimällä, miksi ylioppilasliike tekee kehitysyhteistyötä. Kehy-aktiivit harvoin pysähtyvät miettimään tätä itse, vaikka se varsin yleinen kysymys opiskelijoiden keskuudessa onkin. Kehitysyhteistyö voidaan nähdä yhtenä osana ylioppilaskuntien kansainvälistä toimintaa. Se tarjoaa opiskelijoille tietoa globaaleista asioista ja laajentaa maailmankuvaa. Samalla se antaa monille mielekästä toimintaa sekä kokemuksia kehitysyhteistyöstä. Vaikka minkään toiminnan lähtökohtana ei tule olla CV-merkintä työhakemukseen, voi ylioppilaskunnan kehitysyhteistyötoiminta antaa arvokasta kokemusta työuralle.

Muina perusteluina esitettiin opiskelijoiden halu vaikuttaa yhteisiin asioihin, solidaarisuus sekä vastuu jakaa tiedostavana ihmisenä tietoa muille. Jos köyhyys vähenee, paranee turvallisuus myös Suomessa konfliktien ja pakolaisvirtojen vähentyessä.

Samaa asiaa on SYL:n kehy-tapaamisissa pohdittu toissa vuonnakin. Ja varmaan sitä tullaan käsittelemään jatkossakin. Nähtäväksi jää, linjataanko asiasta jotakin SYL:n linjapaperissa, jota päivitetään tänä vuonna.

Tuhdin kehy-hankkeiden taloushallinto -paketin lisäksi tapaamisessa pohdittiin hyvän kehy-hankkeen ominaisuuksia, kumppanuutta ja kehitysyhteistyötä ylioppilaskunnissa. Tärkeimmät hyvän kehy-hankkeen ainekset ovat todellinen tarve, paikallisten kuuleminen, vahva ja luottamuksellinen kumppanuus, sitoutuneisuus, riittävät resurssit sekä hyvä suunnittelu.

Ylioppilaskunnissa haasteina on usein henkilöiden nopea vaihtuvuus, mikä hankaloittaa kumppanuussuhteita, tiedonsiirtymistä ja toiminnan pitkäjänteisyyttä. Hankkeen suunnittelu vie vuodesta kahteen ja itse hanke yleensä kolmisen vuotta. Todella harva toimija ehtii siis nähdä ja kokea koko hankkeen. Vaihtuvuuden lisäksi haasteena on asiantuntemuksen puute. Usein opiskelijoilla on palava halu tehdä jotakin, mutta ei välttämättä riittävää asiantuntemusta.

Kaikkein visaisin kysymys on ehkä se, miten saada opiskelijoita mukaan ylioppilaskuntien kehy-toimintaan. Toiminnan pitäisi olla riittävän rentoa ja epämuodollista, mutta silti vakavasti otettavaa. Tarjolla pitäisi olla konkreettista tekemistä, joka olisi sidoksissa opiskelijoiden maailmaan ja tarjoaisi kokemusta myös tulevaisuutta silmällä pitäen.

Tervetuloa kaikki kehitysyhteistyöstä kiinnostuneet JoYY:n kehy-toimintaan mukaan. Uusia aktiiveja ja toimintaideoita kaivataan aina. Seuraava kokous on 10.3.2009 poikkeuksellisesti jo klo 16:30.

Uusi yliopistolaki muuttaa myös halloped-valintoja

SYL järjesti viime viikolla koulutuksen liittyen hallinnon opiskelijaedustajien valintaan tulevaisuudessa. Selvää on ainakin se, että valinnat tulee hoitaa entistä paremmin ja samalla periaatteella kaikissa ylioppilaskunnissa.

Halloped-valinnat tiedekuntaneuvostoihin, yliopiston hallitukseen ja opintotukilautakuntaan kuuluvat ylioppilaskunnan hoitamien julkisten hallintotehtävien piiriin. Uuden lain myötä niissä on entistä tarkemmin noudatettava hallintolakia sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia. Kaiken toiminnan lähtökohtana tulee olla avoimuus, puolueettomuus, yhdenvertainen kohtelu sekä tarkoituksenmukaisuus. Lisäksi yhdenvertaisuuden noudattamisessa on huomioitava tasa-arvolaki.

Halloped-toiminnan kehittämistä on ylioppilaskunnassa mietitty pitkään. Viime vuoden toisen kopo-vastaavan kanssa pähkäilimme asiaa useaan otteeseen, mutta konkreettiset toimet jäivät uupumaan. Loppuvuodesta toteutetun halloped-kyselyn mukaan tarvetta olisi yhteisille tapaamisille, vertaistuelle ja tsemppaukselle. Etenkin tuo tsemppaus jää ylioppilaskunnalta harmittavan olemattomiin. Ylioppilaskunta valitsee hallopedit sekä täydentää paikkoja tarpeen tullen, mutta kiitokset ja muu yhteistyö on vähäistä.

Kyselystä nousi myös esille epätietoisuus halloped-oppaan olemassaolosta. Sen tunnetuksi tekemiseen tulisikin panostaa ja muistaa jakaa opas myös kesken kauden valituille hallopedeille.

Kyselyn mukaan halloped-opas oli monille täysin tuntematon, joten sen jakamiseen ja siitä infoamiseen tulisi jatkossa myös panostaa. Myös Savonlinnan kampuksen koulutus- ja tapaamistarve tulisi huomioida.

Itä-Suomen yliopistossa yliopiston hallituksessa ja tiedekuntaneuvostoissa on entistä vähemmän opiskelijaedustajia. Valta ja vastuu kasvavat samalla. Siksi onkin tärkeää löytää toimivia ratkaisuja ja käytäntöjä niin hallopedien valintaan, koulutukseen kuin yhteydenpitoon. Myös hallopedien ja ylioppilaskunnan suhdetta tulisi lähentää. Kynnys kysyä neuvoa ja tukea esimerkiksi koso-sihteeriltä tai hallitusvastaavilta pitäisi olla mahdollisimman matala. Tapaamiset ovat tärkeitä ja niitä tulisi olla riittävän usein. Myös jonkinlainen yhteinen kanava hallopedien keskustelulle olisi tarpeen. Se voisi olla foorumi ylioppilaskunnan sivuilla tai vaikkapa blogi, nyt kun sellainen saatiin ylioppilaskunnallekin tehtyä :)

Hyviä vinkkejä toiminnan kehittämisestä ja muitakin toiveita otetaan ilolla vastaan.

terveisin kopo-vastaava Niina

Halloped-opas

cc.joensuu.fi/~koposopo/kopo/hopas.php

SYL:n wiki-valintaopas

valintaopas.syl.fi/index.php5?title=Etusivu

Alkuvuoden kuulumisia

Ylioppilaskunnan alkuvuosi on ollut kiireinen, mutta antoisa. Tällä hetkellä päällimmäisenä kaikilla on mielessä ensi vuonna toimintansa aloittava Itä-Suomen Yliopiston Ylioppilaskunta eli ISYY. Uuden ylioppilaskunnan myötä tulee moni asia muuttumaan, mutta yhdistyminen tuo opiskelijoille varmasti paljon uusia mahdollisuuksia. Ensimmäinen ja varmaan tällä hetkellä konkreettisin muutos on tänään ensimmäisen kerran ilmestynyt Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljas. Joensuussa ei enää omaa ylioppilaslehteä ole, mutta kampustoimittajamme pitää varmasti huolen siitä, että Joensuu tulee myös jatkossa näkymään Uljaan sivuilla. Ensi viikonloppuna KYY:n eli Kuopion Yliopiston Ylioppilaskunnan ja JoYY:n hallitukset ja työntekijät kokoontuvat Muuruvedelle viettämään Uljasta ISYY-seminaaria, jossa on tarkoitus puida yhdistymistä ihan käytännön tasolla. Tarkoitus olisi tutustua paremmin tuleviin ylioppilaskuntakumppaneihimme ja tiivistää yhteistyötä jo nyt mahdollisimman paljon.

Tämän vuoden aikana hallitus on ehtinyt puuhata jo monenlaista. Hallitus edusti lähes täysimääräisenä SYL:n eli Suomen ylioppilaskuntien liiton Avausseminaarissa Kiljavalla 2.-3.2. Avausseminaarissa eri sektorien toimijat tapasivat toisiaan ja kävimme yhdessä läpi ajankohtaisia yliopisto-opiskelijoita koskevia asioita. Itse osallituin viestintäsektorin tapaamiseen ja puhuimme muun muassa tiedotuksesta ja SYL:n tulevista uudistetuista internet-sivuista, joiden olisi tarkoitus palvella jäseniä entistä paremmin.

Viime viikon torstaina ja perjantaina oli sitten järjestökoulutuksen vuoro. Järjestökoulutuksen eri koulutuksiin toivottiin osanottajia kaikkien ainejärjestöjen hallituksista ja osallistujia olikin ihan mukavasti. Koulutuksissa käytiin läpi paljon tärkeää asiaa ainejärjestöjen toiminnan pyörittämiseen liittyen, ja uskoisinkin, että kaikki saivat jotain koulutuksista irti.

Perjantai-iltana olivatkin sitten vuorossa järjestösitsit joiden aiheena oli tänä vuonna juhlakimara, eli kävimme vuorotellen läpi kaikki vuoden juhlat pika vauhtia. Sitseillä vieraili muun muassa Joulupukki suoraan Koskenkorvatunturilta sekä ylioppilaskunnan maskotti Karhu. Sitsit onnistuivat oikein hyvin ja kaikilla oli ilmeisen hauskaa. Kiitoksia vain tapahtumatyöryhmälle ja ainejärjestöjen tapahtumavastaaville sitsien käytännön toteuttamisesta. :)

Kuulumisiin taas piakkoin,
Hallituksen jt-vastaava,
Mari

Ylioppilaskunnalle oma blogi

Hei,

luet juuri Joensuun Yliopiston Ylioppilaskunnan eli tuttavallisemmin JoYY:n uutta blogia. Ylioppilaskunnalle on tärkeää, että myös kaikki jäsenemme saavat halutessaan tietoa siitä, mitä ylioppilaskunnassa oikein puuhataan. Ylioppilaskunnan arkeen mahtuu monenmoista tapahtumaa ja toimintaa, aina poliittisista kannanotoista bileisiin. Blogiin onkin tarkoitus jatkossa kirjoitella ylioppilaskunnan hallituksen ja sitä kautta koko ylioppilaskunnan kuulumisia. Jokainen hallituksen jäsen kirjoittaa blogiin vähintään kerran kuussa, joten jokaiselta sektorilta on tulossa paljon mielenkiintoista luettavaa lähiaikoina.

Ylioppilaskunta vaikuttaa tavallisen opiskelijan arkeen yllättävän paljon. Ylioppilaskunta saattaa näyttäytyä ulkopuolelle etäisenä ja tuntemattomana yhteisönä, mutta on hyvä muistaa että me kaikki ylioppilaskunta-aktiivitkin olemme aivan tavallisia opiskelijoita, jotka pyrkivät toimimaan meidän kaikkien parhaaksi. Ylioppilaskunnan tekemä edunvalvontatyö on tärkeää, sillä pyrimme yhdessä ajamaan meidän kaikkien joensuulaisten yliopisto-opiskelijoiden asioita. Kaikki Joensuun yliopiston opiskelijat ovat yhtälailla ylioppilaskunnan jäseniä, ja kaikilla on halutessaan mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Ylioppilaskunnan hallituksen jäseniin ja työntekijöihin voi ja kannattaa ottaa yhteyttä, autamme mielellämme aivan kaikissa asioissa.

Yhteystietoja ja muuta ajankohtaista asiaa löytyy ylioppilaskunnan verkkosivuilta:
www.joyy.fi

Tervetuloa viihtymään blogimme parissa!

Ylioppilaskunnan hallituksen järjestö- ja tiedotusvastaava
Mari Holopainen
jtvastaava@joyy.fi