Terveisiä Hanasaaresta!

Vietin viime viikolla kaksi päivää Espoon Hanasaaressa kansainvälisen koulutuspolitiikan parissa, kun edustin JoYY:ta hallituksen varapuheenjohtajan ominaisuudessa Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen järjestämässä seminaarissa 10.-11.3. Paikalla oli Suomen ja Ruotsin ylioppilaskuntien ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden edustajia. Seminaari järjestettiin Suomen Ruotsista irtautumisen 200.juhlavuoden kunniaksi.

Seminaarin teema oli ”Yhdessä kohti opiskelijan parempaa tulevaisuutta”. Punaisena lankana kulki korkeakoulujen kansainvälistyminen. Teemaa käsiteltiin ensimmäisenä päivänä luennoilla ja toisena päivänä työryhmätyöskentelyssä. Ensimmäisen päivän luennot oli mahdollista kuunnella suomeksi tai ruotsiksi simultaanitulkkauksella. Päivän aloitti opetusministeri Henna Virkkunen kertomalla yliopistolakiuudistuksesta ja korkeakoulutuksen kansainvälistymisestä. Virkkusen poistuttua aiheesta jatkoi naapurimaamme osalta Ruotsin koulutusvaliokunnan varapuheenjohtaja Marie Granlund. Aiheesta syntyi runsaasti keskustelua, ja siksi olikin harmi, ettei ministeri Virkkunen pystynyt jäämään vastaamaan useisiin hänelle osoitettuihin kysymyksiin. Granlundin jälkeen professori Dan Branström luennoi Suomen ja Ruotsin tutkimusyhteistyöstä, jonka merkitys tulee korkeakoulujen kansainvälistymisen myötä lisääntymään. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää jatkoi korkeakoulutuksen yhdenvertaisuudesta. Hän painotti muunmuassa maahanmuuttajien kotouttamisprosessin tärkeyttä, jotta maahanmuuttajillakin olisi aidot mahdollisuudet korkeakoulutukseen. Päivän päätti European Students' Unionin (ESU) puheenjohtaja Ligia Deca kertomalla Euroopan unionin koulutuspolitiikasta ja Euroopan laajuisesta opiskelijoiden edunvalvonnasta.

Tärkeimpänä päivän antina pidän huomiota siitä, että Suomen ja Ruotsin koulutusjärjestelmien yhteneväisyyden vuoksi maiden on luontevaa pitää yhtä, kun Euroopan unionin koulutuspolitiikkaa muotoillaan ja toteutetaan. Järjestelmässämme on paljon hienoja asioita, joiden emme halua hautautuvan koulutuksen kansainvälisen yhdentymisen alle. Esimerkiksi maksuton koulutus on yhteinen periaate, josta opiskelijakunnat eivät ole valmiita luopumaan. Lisäksi paljon keskustelua synnytti Ruotsin hallituksen esitys poistaa ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys. SFS:n (Svenska Förenade Studentkåren) puheenjohtaja Stefan Björk oli kriittinen uudistusta kohtaan, koska huolimatta valtion lupauksesta rahoittaa osan ylioppilaskuntien toiminnasta, ei toiminnan jatkuvuudesta olisi takuita. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyys on vapaaehtoinen.

Toisena päivänä työskentelimme neljässä eri työryhmässä: Euroopan parlamentin päätöksentekoon vaikuttaminen, opiskelijajärjestöjen institutionaalinen kehittäminen (automaatiojäsenyys), korkeakoulutuksen kansainvälistyminen sekä korkeakoulutuksen yhdenvertaisuus ja opiskelijoiden hyvinvointi. Omassa työryhmässäni, koulutuksen yhdenvertaisuus ja opiskelijoiden hyvinvointi, vertailtiin päääasiassa Suomen ja Ruotsin opintososiaalisia etuuksia ja tasa-arvon toteutumista korkeakouluihin pyrkiessä. Ylipäätään seminaarin parasta antia oli ehdottomasti opiskelijatoimijoiden dialogi, yhteistyö ja toisilta oppiminen. Lisäksi täytyy sanoa vielä ekstrakiitos Hanasaaren hotellin keittiön antimille – Bravo!

Terveisin,

Taru Anttonen

Lisää sopo-kuulumisia

Heipähei!

Kuten Kaisu jo kirjoittikin, alkuvuosi on käynnistynyt aktiivisesti sopo-rintamalla. Omat vastuualueeni sopo-sektorilla ovat opiskelijoiden toimeentulo, asuminen, kunta-asiat sekä tuutorointi, joten bloggaamiseni tulee koskemaan lähinnä näitä. Kaisun vastuualueet ovat puolestaan opiskelijoiden terveydenhuolto, ruoka-asiat sekä tasa-arvo.

Yleisesti sopo-asioita on käyty siis läpi SYL:n avausseminaarissa 2.-3.2. sekä itäsuomalaisittain Uusi Uljas ISYY-seminaarissa 20.-21.2. kuopiolaisten kanssa. SYL:n avausseminaarissa perehdytyttiin ajankohtaisiin sopo-sektorin asioihin ja vaihdettiin kuulumisia ylioppilaskuntien kesken, ja ISYY-seminaarissa keskityttiin oman sektorin asioihin kahden yhdistyvän ylioppilaskunnan kannalta.

Tärkeä (ja vaikea) kysymys sopo-sektorilla on tuutoroinnin järjestäminen Itä-Suomen yliopistossa. Joensuun ja Kuopion tuutorointimallit eroavat huomattavasti toisistaan, mutta yhteinen sävel kaikkien toimijoiden kesken tulisi silti löytää. Joensuussa tuutorointi on ollut yliopiston vastuulla, kun Kuopiossa siitä on vastannut ylioppilaskunta. Kuopion mallia on esitetty siirrettävän myös Itä-Suomen yliopistoon, koska Joensuussa tuutorointi on ollut oppiainekohtaisesti eriytyneenä tasoltaan hyvin vaihtelevaa. Lopullisia päätöksiä tuutoroinnin järjestämisestä ei ole vielä tehty, vaan nyt kartoitetaan tuutoroinnin tilannetta sekä Kuopiossa ja Joensuussa, että saataisiin tietoa liikkumaan kampukselta toiselle.

Valtakunnallisesti sopo-sektorilla on käynnissä suuria muutoksia: opiskelijan toimeentuloon on tiedossa uudistuksia jopa kahden eri ministeriön suunnalta. Sosiaaliturvaa uudistava SATA-komitea julkaisi mietintönsä tammikuun lopulla. Vaikka opintotuki kuuluu opetusministeriön toimialaan ja on näin rajattu SATA-komitean työn ulkopuolelle, on komitean mietinnössä muutamia suoraan opiskelijoita koskevia asioita. Mietinnössä luvataan selvittää opintotuen ja sairaspäivärahan yhteensovittamista, mikä on todella tervetullut korjaus jo kauan tiedossa olleeseen epäkohtaan. SYL kiittikin kannanotossaan SATA-komiteaa tärkeästä linjauksesta. Lisäksi SATA-komitea aikoo selkeyttää ja yhtenäistää asumistukijärjestelmää, mikä koskettaa myös opiskelijoita. SATA-komitea linjaa myös, että perheellisten opiskelijoiden asemaa parannetaan, jotta työ- perhe-elämä ja opiskelu olisi mahdollista yhdistää helpommin. Opetusministeriö onkin asettanut viime vuonna työryhmän selvittämään perheellisten opiskelijoiden asemaa. On mahdollista, että työryhmä tulee esittämään opintotukeen huoltajakorotusta, kun työ saadaan päätökseen huhtikuussa 2009. Huoltajakorotus poistettiin opintotuesta 1990-luvun lamaleikkausten aikaan, eikä sitä ole sen jälkeen lisätty takaisin.

Opetusministeriössä ollaan havahduttu myös opintotuen kehittämiseen. Ministeriön tuoreen tiedotteen (2.3.) mukaan opintotukea tullaan uudistamaan sellaiseksi, että se kannustaisi opiskelijoita päätoimiseen opiskelun. Jäämme odottamaan, mitä opintotuen uudistus käytännössä tulee olemaan. Opiskelijan toimeentulo on joka tapauksessa suurten muutosten alla – näyttäisi siltä, että positiivisten muutosten.

Taru Anttonen

Sopo-kuulumisia

Alkuvuosi sosiaalipoliittisessa toiminnassa on lähtenyt monipuolisesti käyntiin. Ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen jaosto on kokoontunut kaksi kertaa ja kokouksissa on pääasiassa suunniteltu tulevan vuoden tapahtumia. Helmikuun kokouksessa oli vieraana pari nuorta kaupungin valtuuston päättäjää kertomassa omista luottamustehtävistään ja yleisesti Joensuun kaupungin asioista. Maaliskuun kokous pidetään yhteisesti koulutuspoliittisen jaoston kanssa 24. päivä ja silloin vieraaksi saamme Amica-ravintolan henkilökuntaa. Tervetuloa kaikki mukaan kuuntelemaan asiaa yliopistoruuasta ja – ruokalasta! :)

Viime syksynä sopo-jaosto aloitti alkoholittomien hengailuiltojen järjestämisen ja samaa jatketaan myös vuonna 2009. Alkoholittomia hengailuiltoja järjestetään kerran kuukaudessa yhteistyössä Joensuun evankelisluterilaisen seurakunnan kanssa. Hengailuillat ovat avoimia aivan kaikille! Hengailuiltojen tarkoituksena on tarjota opiskelijoille tila, pientä syötävää ja mahdollisesti jotain tekemistä, jonka ääressä tavataan uusia ihmisiä ja ollaan vaan ja vietetään iltaa. Tänä vuonna hengailuiltoja on pidetty kaksi kappaletta. Tammikuussa pelailtiin lautapelejä ja helmikuussa vietettiin laskiaisiltaa, eli laskettiin mäkeä ja lopuksi tultiin Ylioppilaskunnan tiloihin saunomaan, syömään laskiaispullia ja juomaan kuumaa kaakaota. Seuraava hengailuilta pidetään 16.3. jolloin teemana on pääsiäinen. Paikalla on oppilaitospastori Tiina Tarnanen sekä Joensuun ortodoksisen seurakunnan pappi Iivo Suvanto.

Alkuvuodesta Ylioppilaskunnan hallitus kävi SYL:n avausseminaarissa Kiljavalla, jossa tuli myös paljon sopo-puolen asiaa. Kaksipäiväisessä tapahtumassa yksi tärkeimmistä puheenaiheista oli YTHS:n rahoitus; kuinka YTHS:n toiminta sopeutetaan järkevällä tavalla? Tutkintorakenteen uudistus vei YTHS:ltä asiakkaita, joten nyt mietitään joudutaanko YTHS:llä karsimaan resursseista ja kuinka se tapahtuu. Joensuussa tilanne ei ole paha, mutta keskustelua täälläkin on YTHS:n päässä käyty. Asiasta keskustellaan valtakunnallisesti ja paikallisesti koko kevät. Ylioppilaskunnille SYL järjestää oman YTHS-kyselytunnin ensiviikolla 12.3. ja myös huhtikuun SYL:n tapaamisessa asiasta keskustellaan varmasti paljon.

Muutamia tapahtumia, joissa sopo-sektori on tänä keväänä mukana: 18. päivä maaliskuuta vietetään Carelialla järjestöpäivää, jossa sopojaosto on tavattavissa. Huhtikuun 7. päivä järjestetään kevään sopo-päivä, johon on tulossa paljon hyvinvointiin liittyvää asiaa. Tervetuloa keskustelemaan ja kuuntelemaan opiskelijan hyvinvoinnista! Uusia ideoita, toiveita ja ajatuksia otetaan muutenkin vastaan sopo-asioihin liittyen. :)

Terveisin

Sopo-vastaava Kaisu

Kuulumisia kehy-tapaamisesta

Eilen oli vuoden ensimmäinen SYL:n kehitysyhteistyötapaaminen. Kehitysyhteistyö on jo pitkään ollut yksi SYL:n toiminta-alueista. Ylioppilasliike on tehnyt kehitysyhteistyötä jopa pidempään kuin Suomen valtio.

Päivä aloitettiin miettimällä, miksi ylioppilasliike tekee kehitysyhteistyötä. Kehy-aktiivit harvoin pysähtyvät miettimään tätä itse, vaikka se varsin yleinen kysymys opiskelijoiden keskuudessa onkin. Kehitysyhteistyö voidaan nähdä yhtenä osana ylioppilaskuntien kansainvälistä toimintaa. Se tarjoaa opiskelijoille tietoa globaaleista asioista ja laajentaa maailmankuvaa. Samalla se antaa monille mielekästä toimintaa sekä kokemuksia kehitysyhteistyöstä. Vaikka minkään toiminnan lähtökohtana ei tule olla CV-merkintä työhakemukseen, voi ylioppilaskunnan kehitysyhteistyötoiminta antaa arvokasta kokemusta työuralle.

Muina perusteluina esitettiin opiskelijoiden halu vaikuttaa yhteisiin asioihin, solidaarisuus sekä vastuu jakaa tiedostavana ihmisenä tietoa muille. Jos köyhyys vähenee, paranee turvallisuus myös Suomessa konfliktien ja pakolaisvirtojen vähentyessä.

Samaa asiaa on SYL:n kehy-tapaamisissa pohdittu toissa vuonnakin. Ja varmaan sitä tullaan käsittelemään jatkossakin. Nähtäväksi jää, linjataanko asiasta jotakin SYL:n linjapaperissa, jota päivitetään tänä vuonna.

Tuhdin kehy-hankkeiden taloushallinto -paketin lisäksi tapaamisessa pohdittiin hyvän kehy-hankkeen ominaisuuksia, kumppanuutta ja kehitysyhteistyötä ylioppilaskunnissa. Tärkeimmät hyvän kehy-hankkeen ainekset ovat todellinen tarve, paikallisten kuuleminen, vahva ja luottamuksellinen kumppanuus, sitoutuneisuus, riittävät resurssit sekä hyvä suunnittelu.

Ylioppilaskunnissa haasteina on usein henkilöiden nopea vaihtuvuus, mikä hankaloittaa kumppanuussuhteita, tiedonsiirtymistä ja toiminnan pitkäjänteisyyttä. Hankkeen suunnittelu vie vuodesta kahteen ja itse hanke yleensä kolmisen vuotta. Todella harva toimija ehtii siis nähdä ja kokea koko hankkeen. Vaihtuvuuden lisäksi haasteena on asiantuntemuksen puute. Usein opiskelijoilla on palava halu tehdä jotakin, mutta ei välttämättä riittävää asiantuntemusta.

Kaikkein visaisin kysymys on ehkä se, miten saada opiskelijoita mukaan ylioppilaskuntien kehy-toimintaan. Toiminnan pitäisi olla riittävän rentoa ja epämuodollista, mutta silti vakavasti otettavaa. Tarjolla pitäisi olla konkreettista tekemistä, joka olisi sidoksissa opiskelijoiden maailmaan ja tarjoaisi kokemusta myös tulevaisuutta silmällä pitäen.

Tervetuloa kaikki kehitysyhteistyöstä kiinnostuneet JoYY:n kehy-toimintaan mukaan. Uusia aktiiveja ja toimintaideoita kaivataan aina. Seuraava kokous on 10.3.2009 poikkeuksellisesti jo klo 16:30.